Täysikuu

Otin tämän kuvan vuoden 2002 toukokuun 25. päivän iltana kotipihallani Savannahin kaupungissa Georgian itärannikolla. Välineeni olivat Nikon Coolpix 800 digitaalinen kamera ja Celestron C8 teleskooppi. Kuu näytti niin romanttiselta utuisella iltataivaalla...

Komeetat

Komeettarintamalla on tätä kirjoittaessani vuoden 2006 alussa tavattoman hiljaista. Gary W. Kronk'in sivulla Current Comets on tietoja tällä hetkellä näkyvistä komeetoista.

Charles Morris'in sivulla on uutisia ja tuoreita havaintoja komeetoista, mutta hänen sivunsa on tarkoitettu enemmän alan ammattilaisille ja tosiharrastajille.

Kaksi iltatähteä

Otin tämän kuvan vuoden 2002 toukokuun 30. päivän iltana kotikadullani Savannahissa, Georgian itärannikolla. Jupiter (mag. -1.9), vasemmalla, ja Venus (mag. -4.0) ovat neljän asteen päässä toisistaan ja noin 20 asteen korkeudella läntisestä horisontista noin kello 21, puolisen tuntia auringonlaskun jälkeen. Neljä päivää myöhemmin ne olivat vain 1º 35' erillään, mutta sää Savannahissa oli pilvinen enkä saanut tämän intiimimpää kuvaa Venuksen ja Jupiterin lähentelystä. Kuvassa planeetat näyttävät yhtä kirkkailta, koska Venus on paksumman pilviharson takana.

Kaksi aamutähteä

Otin tämän kuvan Nikon Coolpix 800 -kamerallani elokuun 5. päivän aamuna vuonna 2001 kotipihallani Savannahissa. Jupiter (mag. -2.0), vasemmalla, ja Venus (mag. -4.0) ovat 1º 17' toisistaan ja noin 30º itäisen horisontin yläpuolella kuudelta aamulla. Ohuet harsopilvet ovat Meksikon Lahdella muhivan trooppisen myrskyn, Barryn, aikaansaamia.

Avaruuspilvi

Helmikuun 7. päivänä 2001 illansuussa lähetetty avaruussukkula jätti Savannahin kaakkoiselle taivaalle omalaatuisen, kirkkaana loistavan pilven, joka vasta pimeän tultua muuttui väriltään punaiseksi (kuva yllä) ja katosi jouduttuaan maan varjoon.

---

Maallikon astronomiakuva

Tähdistä voi maallikkokin ottaa taiteellisia kuvia tietämättä astronomiasta mitään. Käyttämällä pitkää valotusaikaa saa tähdet piirtämään eripituisia kaaria filmille. Oikealla olevan kuvan otti Tuomo Björksten Jyväskylästä noin puolen tunnin valotusajalla.

Täydellinen kuunpimennys: 20-21.01.2000

Torstai-iltana tammikuun 20. päivänä täydellinen kuunpimennys näkyi koko läntiseltä pallonpuoliskolta sekä Euroopasta, jossa silloin oli tammikuun 21. päivän aamu.

Fred Espenak'in sivu kertoo enemmän pimennyksistä.

Oikealla olevan kuvan otti Philip Neidlinger, Savannah, Georgia.

Asian vierestä

Seuraava ei koske mitenkään tähtitiedettä, mutta on silti kiinnostava fakta:
19.11.1999 oli viimeinen päivämäärä, jossa kaikki numerot ovat parittomia, yli tuhanteen vuoteen. Seuraava 'pariton' päivämäärä on 1.1.3111.
Ensimmäinen päivämäärä yli tuhanteen vuoteen, jossa on vain parillisia numeroita, oli 2.2.2000. Edellinen oli 28.8.888.

Jos Hale-Bopp vielä kiinnostaa, vuoden 1997 helmikuun, maaliskuun, huhtikuun ja toukokuun kuvat ja havainnot löytyvät omilta arkistosivuiltaan.

Kuu, komeetta Hale-Bopp ja planeettoja valokuvin

Kuva 1. Kuunpimennys, Andy Blackburn , Savannah. Kuvauspaikka Savannah, GA, syyskuun 26, 1996. Kodak Gold 400 värifilmi, valotus 1 s. Kamera Olympus OM-1, Celstar 8 f/10.

Kuvan 2 Hale-Bopp komeetasta otti Becky Lowder Statesborosta, joka on noin 60 mailia länteen Savannahista. Statesboro taitaa olla paljon pimeämpi paikka kuin Savannah. Becky on innokas ottamaan osaa Savannahinkin tapahtumiin, ja hän myös ylläpitää Statesboro Astronomy Clubin kotisivua.

Kuvan 3 otti Philip Neidlinger 27.10.1999 uudella 8" f/4 Vixen R200SS teleskoopillaan. Kuvassa on M42, Orionin suuri tähtisumu. Philip valotti ASA 800 Fuji filmiä yhden minuutin Olympus OM-2 kamerallaan.

Kuvan 4 otti myös Philip Neidlinger. Hän käytti Olympus OM-2 kamerassaan 50mm objektiivia aukolla f/2, ja valotti 800ASA filmiä noin 10-15 sekuntia. Kuva on otettu Savannahin ja Tybee Islandin välisen tien varrella olevalla Fort Pulaskin sillalla helmikuun 20. päivänä, 1999. Kuvassa Iridium-satelliitti liikkuu kohti etelää läheltä Siriusta, jonka suuruusluokka on -1.44. Satelliitin leimahdus kesti pari kolme sekuntia, jolloin sen kirkkaus oli noin -4 tai -5. Kaiken kaikkiaan satelliitti oli näkyvissä paljaalla silmällä viitisentoista sekuntia.

Kuvan 5 otin itse huhtikuun 2. päivänä kotikadullani Winchester Drivella Wilmington Islandilla Savannahin itäpuolella. Kamerana käytin Canon EOS Rebel X S-mallia, zoomin asetus tätä kuvaa otettaessa oli 35mm 1:4 ja filminä Kodakin Gold 400ASA. Valotusaika 30 sekuntia.

Kuvan 6 otti Gil Stacy Savannahista maaliskuun 16, 1997, Ft. Stewartissa, GA. Hän käytti Nikon-kamerassaan 50mm f1.4 Nikkor-objektiivia aukolla f2.0. Fuji 800ASA filmi, valotusaika 40 sekuntia. Kuvassa näkyvien korkeiden puiden nimi englanniksi on Bald Cypress. Iltarusko kuvassa on Savannahin kaupungin (250000 asukasta) valosaastetta.

Kuva alla: Topi Tuomi, Savannah, GA.
Kuva otettu huhtikuun 7., 1997:

Vuoden 1997 alkukuukaudet olivat mielenkiintoista aikaa tähtitieteellisessä mielessä. Heinäkuussa 1995 löytynyt komeetta C/1995 O1 (Hale-Bopp) oli radallaan lähinnä maata maaliskuun 22. päivänä, ja lähinnä aurinkoa eli perihelissä huhtikuun ensimmäisenä. Se näkyi kirkkaana maalis- ja huhtikuussa ensin aamulla ja noin maaliskuun puolivälistä lähtien myös illalla. Kirkkaina aamuina se oli yksi koillisen taivaan kirkkaimmista kohteista, ja sen pyrstökin erottui helposti ilman apuvälineitä. - Oikealla olevan kuvan otin huhtikuun 7. päivänä illan sinisenä hetkenä. Paikka on Tybee Island Lighthouse noin 20 mailia (30 km) Savannahin kaupungista itään, Savannah-joen suulla.
Jos klikkaat tätä kuvaa, saat esiin suuremman (800x600 pix) version, jonka voit panna Windows95 taustakuvaksi klikkaamalla sitä oikealla hiiren näppäimellä ja valitsemalla 'Aseta taustakuvaksi'. Maaliskuun 17. aamun komeetta/majakkakuva korkealaatuisine taustakuvineen löytyy edelleen Maaliskuun sivulta.


Topi's Comet Hale-Bopp Slide Show
Andy's Comet Hale-Bopp Slide Show

Tällä paikalla ollut komeetta Hale-Boppin historia ja havainto-ohjeet löytyvät edelleen alla olevilta arkistosivuilta, mutta komeetta itse on jo mennyt menojaan.

1997 havaintojani komeetta Hale-Bopp'ista Savannahissa

Komeetta Hale-Bopp'in kirkkauden kehitys keväällä 1997

Aurinko ja planeetat vuonna 2006

Vilkaisehan myös Sky & Telescopen This Week's Sky at a Glance sivua sekä Earth & Sky'n Skywatching Center sivuja.

Allaolevat tiedot ovat voimassa kotikaupungissani, joka on Irondale, Ontario, Kanada, parisataa kilometriä Torontosta koilliseen. Tiedot pätevät suunnilleen kaikissa USA:n pohjoisvaltioissa.

Aurinko nousee vuoden jokaisena päivänä Irondalessa noin 15 astetta korkeammalle kuin Helsingissä, eli talvisydännäkin se nousee yli 20 asteen korkeuteen. Päivän pituus vaihtelee paljon vähemmän kuin Suomessa. Alla on vertailun vuoksi auringon nousu- ja laskuajat sekä päivän pituus muutamalla paikkakunnalla sekä kesä- että talvipäivänseisauksen aikaan (Quitossa tuskin on kesäika käytössä, mutta olen senkin kellot siirtänyt kesäksi tunnilla eteenpäin):

Paikkakunta  Koordinaatit  Päivä  Auringon nousu  Auringon lasku  Päivän pituus

Oulu           65º00'N/    21.6.      2:19            00:21         22h 02min
               25º26E      21.12.    10:29            14:04          3h 35min

Helsinki       60º08'N/    21.6.      3:54            22:49         18h 55min
               25º00'E     21.12.     9:23            15:13          5h 50min

Irondale, ON   44º53'N/    21.6.      5:28            21:04         15h 36min
               78º30'W     21.12.     7:49            16:36          8h 47min

Savannah, GA   32º00'N/    21.6.      6:18            20:33         14h 15min
               81º00'W     21.12.     7:20            17:24         10h 04min

Quito, Equador  0º08'S/    21.6.      7:12            19:19         12h 07min
               78º29'W     21.12.     6:08            18:16         12h 08min

Kaukaisimpien planeettojen näkyminen

Uranuksen onnistuin näkemään vuoden 1997 marraskuussa, ja Neptunuksen vihdoin toukokuussa 1998. Nämä planeetat ovat koko alkuvuoden liian lähellä aurinkoa ja vain juuri ennen auringonnousua havaittavissa, mutta kesäkuussa ne nousevat jo puolenyön tietämissä. Uranus on melko helppo nähdä kiikarilla, jos tietää mistä etsiä sitä, mutta Neptunus melkein vaatii kaukoputken näkyäkseen, ainakin jos sitä ei voi havainnoida oikein pimeässä paikassa ja kirkkaalla ilmalla.

Vaikka Uranus ja Neptunus ovat edelleen hyvin eteläisessä kohdassa ekliptikaa, noin 17-19 astetta etelään ekvaattorista, eli siinä kohdassa missä aurinko oli tammikuun lopulla näiden planeettojen ollessa konjunktiossa, ne näkyvät täällä USA:n etelävaltioissa aika korkealla, parhaimmillaan lähes 40 astetta eteläisestä horisontista. Suomessa tilanne on huonompi: nämä planeetat nousevat etelärannikollakin vain runsaan kymmenen asteen korkeudelle horisontista. Tilanne paranee pikkuhiljaa vuosittain, mutta ottaa vielä lähes kymmenen vuotta ennenkuin edes Uranus siirtyy pohjoiselle taivaanpuoliskolle eli näkyy 30 asteen korkeudella Etelä-Suomessa. Neptunukselta tämä ottaa vielä yli kaksikymmentä vuotta, mutta sitten molemmat planeetat pysyvätkin pohjoisella taivaalla vuosikymmenet, Uranus 42 vuotta ja Neptunus 83 vuotta, eli puolet niitten kiertoajoista auringon ympäri.
Skymap-ohjelman mukaan Uranus siirtyy pohjoiselle taivaalle 27.1.2012 kello 22.42 EST, ja Neptunus 26.2.2027 kello 12:40 EST (täytän tuona päivänä 87, jos Jumala suo).

On toteamisen arvoinen asia, että Uranus ja Neptunus nousevat vuoden jokaisena päivänä yhtä korkealle ollessaan täsmälleen etelässä, ja niitten näkyvyys riippuu vain vuoden- ja vuorokauden ajasta, milloin tämä tapahtuu. Suomessa kesäyöt ovat niin valoisia, että on turha edes tutkia, missä himmeät planeetat kesällä ovat. Syksyn tullessa kuitenkin yöt pimenevät ja Suomessakin on jonkinmoinen mahdollisuus nähdä nämä planeetat. Skymap-ohjelman avulla sain esille seuraavat faktat: Neptunus nousee Suomen etelärannikolla tänä vuonna (2003) noin kahdentoista asteen korkeudelle suoraan etelässä ollessaan, ja Uranus vastaavasti noin seitsemäntoista asteen korkeudelle. Uranus on Neptunuksesta noin seitsemäntoista astetta itään, ja kasvattaa tätä etumatkaansa vuosi vuodelta. Kesäajan mukaan elokuun 15. päivänä aurinko laskee Helsingissä kello 21:16, ja Neptunus ja Uranus ovat etelässä noin kello 24. Syyskuun 15. päivänä aurinko menee mailleen kello 19:42 ja planeettamme ovat etelässä noin kello 22. Lokakuun puolivälissä auringonlasku on jo heti kello 18:n jälkeen ja planeettaparimme etelässä pari tuntia myöhemmin. Kirkkaalla ilmalla näiden planeettojen siis pitäisi näkyä hyvältä tähystyspaikalta koko syksyn suoraan etelässä parisen tuntia auringonlaskun jälkeen, Uranuksen kiikarilla ja Neptunuksen kaukoputkella tai oikein hyvällä kiikarilla.

Vajaan kymmenen vuoden kuluttua Neptunus saa tehtyä täyden kierroksen auringon ympäri siitä päivästä lukien, kun se löydettiin 23.9.1846 läheltä dCapricornia.

Avaruustutkimus

Hubble kuvasi kaukaisen planeetan

Kuuluotain Lunar Prospector

Avaruusasema MIR

Mars Exploration Rover Mission

Aikaisemmat Mars-luotaimet

Vuonna 1996 lähetettiin kolme luotainta kohti Mars-planeettaa. Yksi niistä, venäläinen MARS 96-luotain , jossa oli runsaasti laitteistoa myös muista maista, kuten Suomesta ja USA:sta, koki surullisen lopun pudotessaan pian lähettämisensä jälkeen Tyyneen Valtamereen. Venäläisten websivut projektista ovat vielä luettavissa, mutta niitä ei ole päivitetty sitten lennon epäonnistumisen.

Amerikkalaisten luotainten lähetys sensijaan sujui moitteetta, ja molemmat saapuivat punaiselle planeetalle suunnitelmien mukaan.

Mars Pathfinder lähti matkaan joulukuun 2. päivänä, 1996, ja se laskeutui onnistuneesti Marsiin heinäkuun 4. päivänä, 1997, toimien yli kolme kuukautta eli yli odotusten. Edellämainittu Nasan websivu oli laskeutumisen jälkeen hyvin suosittu, ja sen rinnalle perustettiin lukuisia mirror-sivuja. CNN:llä on hyvä lista Mars Patfinder mirror-sivuista.

Mars Global Surveyor lähetettiin matkalle lähes kuukautta aikaisemmin kuin Mars Pathfinder, mutta se saapui kohteeseensa vasta 11. syyskuuta, 1997, yli kaksi kuukautta Pathfinderin jälkeen, asettuen onnistuneesti Marsia kiertävälle radalle. Radan muuttaminen ympyräksi kestää pitkään: koska jarruttamiseen käytettävistä aurinkopaneeleista toinen ei lukkiutunut kunnolla paikoilleen, oli jarrutus tilapäisesti keskeytettävä, ja luotain suoritti jonkin aikaa vain muita tieteellisiä tehtäviä ja otti valokuvia. Jarrutus aloitettiin uudestaan loppusyksyllä 1997, mutta varovaisemmin. Nyt Mars Global Surveyor on ollut lopullisella radallaan jo yli vuoden, ja tuottanut erinomaisia tuloksia.

Mars Surveyor 98 -projekti sisälsi kaksi luotainta. Mars Climate Orbiter, joka lähetettiin matkaan 11.12.1998, tuhoutui 23.9.1999 saavuttuaan Marsiin liian matalalla radalla, joka johtui typerästä virheestä metristen ja amerikkalaisten mittayksiköiden välillä! Eikö Amerikka jo opi ja siirry vihdoinkin metrijärjestelmään, joka tietenkin on se ainoa oikea. Mars Polar Lander, joka lähetettiin tammikuun 3. päivänä, saavutti punaisen planeetan joulukuun 3. päivänä 1999. Sen kohtalosta ei ole muuta tietoa, kuin että siihen ei saatu yhteyttä laskeutumisen (rysähdyksen?) jälkeen.

Valtava määrä lisää Marsia koskevaa asiaa on Nasan Center for Mars Exploration -sivulla.

Nozomi - japanilainen Mars-luotain

Galileo-projekti

Cassini-Huygens -projekti

Avaruussukkulaohjelma jatkuu taas Columbian tuhoutumisen jälkeen.

Muita avaruusaiheisia linkkejä