Säätila tänään Savannahissa
- WTOC-TV
Pat Prokop



Linkkejä muille Hale-Bopp sivuille

This Page in English!
JPL - Ron Baalke
JPL - Ron Baalke: HB Timeline - 1997
Other links - Ron Baalke

JPL - Charles S. Morris

Near-Live Comet Watching System (NASA)

Gary W. Kronkg

The Puckett Observatory

Sky Online's Comet Page

www. halebopp.com

European Southern Observatory

Instituto de Astrofisica de Canarias

Dale Ireland

Crni Vrh Observatory, Slovenia



Hale-Bopp sivuja Suomessa


Tähtitieteellinen Yhdistys Ursa Ry: Taivaalla tapahtuu

Ursan Hale-Bopp -kuvia

Ursan lehdistö-
tiedote


Jyväskylän Sirius


Kuvagalleria Klikkaa allaolevia kuvia niin saat suuremman version


50k jpg

Comet Hale-Bopp
on Jan 31, 1997,
by Tim Puckett,
Ellijay, GA


74k jpg

Comet Hale-Bopp
on Feb 12, 1997,
by Takuo Kojima,
Chiyoda, Japan


43k jpg

Comet Hale-Bopp
on Mar 07, 1997,
by Jose-Luis Ortiz,
Espanja


91k jpg

Comet Hyakutake
on Mar 25, 1996,
by Andy Blackburn,
Savannah, GA.
Hale-Bopp tullee olemaan kirkkaampi kuin Hyakutake vuonna 1996.




Välipaloja

Meriveden lämpötila (NOAA 12/ University of Miami). Tuore kuva joka päivä. Tässä infrapuna- satelliittikuvassa näkyy Golf-virta havainnollisesti. Savannahin edustalla vesi oli helmikuussa noin 13ºC, mutta vain puolentoista sataa kilometriä kaakkoon se oli jopa 27-asteista.



Serverissä on linkki maaliskuun sivulle

Komeetta Hale-Bopp
helmikuussa 1997, havaintopaikkana
Savannah, GA, USA
(32ºN, 81ºW)
Topi K. Tuomi

Kuva: Tim Puckett


Arkistosivu; viimeinen päivitys 28.2.1997
This page is written in Finnish. But don't worry:
Click the link on the left to see it in English!
(Vain 32 päivää periheliin)
Komeetan suuruusluokka oli noin 0,9

Maaliskuun kuvat ja havainnot, Huhtikuun kuvat ja havainnot ja Toukokuun kuvat ja havainnot löytyvät omilta arkistosivuiltaan. Takapihan Astronomiaa jatkaa kesäkuussa siitä, mihin Hale-Bopp lopettaa.

Kuva 1. Andy Blackburn, Savannah. Kuvauspaikka Skidaway Island, GA, helmikuun 12, 1997. Fuji 800ASA värinegatiivifilmi, valotusaika 45 s. Kamera Olympus OM-1. Aamun sarastus valaisee jo kuvassa olevaa pilveä. Vertaa komeettaa Altairiin (mag 0.9), joka on alempi kahdesta kirkkaasta tähdestä oikealla.

Kuva 2, myös Andyn ottama, helmikuun 16, 1997, osoittaa miten komeetta on kirkastunut. vain neljässä päivässä. Andy otti molemmat kuvat samalla kameralla ja filmillä, mutta tämän kuvan valotusaika oli 60 sekuntia, mikä selittänee osan kirkkauserosta. Huomaa vasemmalle ylös osoittava ionipyrstö.

Kuva 3 on itseni ottama helmikuun 20 päivänä takapihallani Wilmington Islandilla. Käytin Canon EOS Rebel X kameraani arvoilla 80mm/f5.6, kiinnitettynä teleskooppiini, jota käytin komeetan seurantaan. Valotusaika oli yksi minuutti Kodak Royal Gold 1000 filmillä.

Kuvan 4 otin muutamaa minuuttia edellisen jälkeen samassa paikassa. Aamu on valjennut nopeasti, ja komeetta ja tähdet liikkuneet ylös. Huomaa, että tämä ja edellinen kuva ovat kallellaan 32 astetta oikealle, koska seurantaan ja kameran alustana käytetyn teleskoopin ekvatoriaalijalustan atsimuuttiakseli osoittaa 32 asteen korkeudella olevaan pohjantähteen. Kuvan pitkä reuna osoittaa siis pohjoiseen taivaannapaan, ja lyhyt sivu ekvaattoriin kameran osoittaessa itään.


Kuva alla: Crni Vrh Observatorio, Slovenia.
Kuva (false color) otettu 1997 Feb 08:

Vuoden 1997 ensimmäiset kuukaudet ovat mielenkiintoista aikaa tähtitieteellisessä mielessä. Puolitoista vuotta sitten löytynyt jättiläiskomeetta C/1995 O1 (Hale-Bopp) on radallaan lähinnä maata maaliskuun 22. päivänä, ja lähinnä aurinkoa eli perihelissä huhtikuun ensimmäisenä. Sen odotetaan näkyvän hyvin kirkkaana maalis- ja huhtikuussa joko aamulla tai illalla. Tammikuun alusta lähtien se on näkynyt aamulla ennen auringonnousua idässä. Kirkkaana aamuna sen erottaa jo hyvin paljaalla silmällä; se on noin kello viidestä lähtien yksi itäisen taivaan kirkkaimmista kohteista, ja sen pyrstökin erottuu helposti ilman apuvälineitä. Tosin jopa pienelläkin kiikarilla katsottuna komeetta näyttää paljon upeammalta kuin paljaalla silmällä, esimerkiksi sen pyrstö näkyy huomattavasti paremmin.

Komeetan historiaa

Heinäkuun 23. päivänä 1995 kaksi amerikkalaista tähtitieteilijää, Alan Hale ja Thomas Bopp, sattuivat eri paikkakunnilla suuntaamaan kaukoputkensa kohti samaa syvän taivaan kohdetta. Molemmat huomasivat kohteen lähellä uuden komeetan ja kiiruhtivat ilmoittamaan siitä eteenpäin. Näin komeetta sai löytäjiensä mukaan nimen Hale-Bopp, ja tuosta illasta alkoi varmaankin tähtitieteessä ennen näkemätön kiinnostus yhtä ainoata kohdetta kohtaan.

Komeetta on kokenut erilaisia vaiheita kirkastumisessaan, mutta pitkällä tähtäyksellä sen kirkastuminen on varsin hyvin seurannut heti ensi kuukausina tehtyjä ennustuksia, ja voinemme melkoisella varmuudella olettaa sen olevan ainakin lähellä suuruusluokkaa 0, eli kirkkaimpien tähtien veroinen, kun se maaliskuun 22. päivänä on lähinnä maata ja huhtikuun 1. päivänä lähinnä aurinkoa eli perihelissä, ja tietenkin jonkun viikon noiden päivien ympärillä.

Olen jo viime keväästä asti seurannut komeetan kirkastumista tavallisella kiikarilla. Se oli koko kesän ja syksyn iltataivaalla Jupiterista oikealle. Alkukesästä sitä piti mennä katsomaan myöhään illalla, kun se oli noussut tarpeeksi korkealle eteläiselle taivaalle, mutta loppukesällä se näkyi yhä aikaisemmin illalla, ja syksyllä se oli nähtävissä heti auringonlaskun jälkeen lounaisella ja läntisellä iltataivaalla.

Joulukuun alussa Hale-Bopp näkyi enää puolisen tuntia läntisellä taivaalla juuri auringonlaskun jälkeen, ja joulukuun loppupuolella komeetta oli niin matalalla iltataivaalla, että taivaan pimennyttyä tarpeeksi sen joulunaluspäivinä erotti kiikarilla vain heikosti muutaman asteen korkeudella horisontin yläpuolella, enkä joulun jälkeen edes yrittänyt sitä tihruta iltataivaalta.

Tammikuussa, kun aurinko siirtyi taivaalla taas kauemmaksi komeetasta itään, Hale-Bopp alkoi näkyä idässä juuri ennen auringonnousua. Loppukuussa se näkyi jo parin tunnin ajan ennen aamun valkenemista, ja oli helppo löytää paljaalla silmälläkin itäiseltä taivaalta.

Helmikuussa Hale-Bopp jatkoi siirtymistään pohjoisemmaksi näkyen yhä aikaisemmin aamulla. Se saavutti kuun alkupäivinä suuruusluokan 2, ja kolmisen viikkoa myöhemmin suuruusluokan 1. Myös sen pyrstö kasvoi ja kirkastui niin, että se erottui loppukuusta jo helposti paljaalla silmällä varsinkin hyvin pimeällä taivaalla.

Maaliskuussa komeetta siirtyy aina 46 asteen tuntumaan pohjoisella taivaalla (25.3.), ja alkaa näkyä myös iltataivaalla; Skandinaviassa, pohjoisvaltioissa ja Kanadassa, eli siis 46. leveysasteen pohjoispuolella se näkyy jonkin aikaa jopa läpi yön.

Alla oleva kuva näyttää komeetan sijainnin sekä aamu- että iltataivaalla eri levysasteilla: pohjoisempana on näkyvyys parempi, mutta myös etelävaltioissa komeetta näkyy erinomaisesti.


1997 havaintojani komeetta Hale-Bopp'ista Savannahissa

Maaliskuun arkistosivu
Huhtikuun arkistosivu
Toukokuun arkistosivu

Havaintojani Savannahissa 26.1. - 28.2.1997

Sunnuntai, tammikuun 26. - Ajoin puoli kuuden maissa kotisaaremme, Wilmington Islandin, itärannalla sijaitsevalle laiturille, josta on esteetön näkyvyys itäiseen horisonttiin. Komeetta Hale-Bopp erottui helposti paljaalla silmälläkin, eikä edes kuu häirinnyt sen näkyvyyttä mainittavasti. Paikallistan komeetan helpoimmin etsimällä ensin koilliselta taivaalta kirkkaan Vegan; komeetta sijaitsee nykyään siitä noin kello puoli viiden suunnassa eli oikealle alas, eikä enää kovin lähellä horisonttia tähän aikaan. Merkurius oli juuri noussut ja näkyi matalalla itäisessä horisontissa, mutta Venusta en pystynyt enää näkemään ennen auringonnousua, jonka todistin klo 7:21.

Maanantai, tammikuun 27. - Katselin komeettaa omalta pihaltani, koska se on siirtynyt taivaalla sellaiseen paikkaan, jota runsas puustomme ei kokonaan peitä. Arvioin Hale-Boppin kirkkaudeksi 3.0, mikä on sama kuin komeetan lähistössä olevan tähden. Viimeisen havainnon tein kello 6:40; kymmenen minuuttia myöhemmin komeetta ei enää erottunut kiikarillakaan vaalenneelta taivaalta.

Tiistai, tammikuun 28. - Pilvet olivat uhkana Hale-Boppin näkymiselle jo puoli kuudelta, kun ensimmäisen kerran vilkaisin ulos. Onneksi sentään itäinen taivaanpuolisko pysyi melko selkeänä vielä seuraavan tunnin ajan, ja voin tehdä havaintoni komeetasta: se näkyi helposti paljaalla silmällä, ja oli selvästi liikkunut vasemmalle. Se sijaitsee nyt vasemmalle yläviistoon Altairista, joka alkaa näkyä yhä aikaisemmin itäkoillisessa nousten nykyään puoli kuuden maissa. Kuu oli lähellä kirkasta Marsia korkealla etelässä.

Keskiviikko, tammikuun 29. - Nukuin pommiin, kun illalla näytti siltä, että tulee pilvinen päivä (niinkuin tulikin).

Torstai, tammikuun 30. - Tilanne oli edelleen sama: taivas laidasta laitaan pilvessä...

Perjantai, tammikuun 31. - Aamulla oli edelleen pilvistä , mutta säätiedotus lupasi parempia ilmoja viikonlopuksi.

Lauantai, helmikuun 01. - Kolmen pilvisen aamun jälkeen oli vihdoin taas kirkas ilma. Havainnoin komeettaa yli kahden tunnin ajan kello puoli viidestä alkaen. Ensimmäisen puolen tunnin ajan se oli vielä lähellä horisonttia, mutta erottui hyvin paljaallakin silmällä. Viidestä kuuteen oli parasta aikaa Hale-Boppin katseluun: jopa paljaalla silmällä erottaa hieman pyrstöä, mutta vasta kiikarilla katsottaessa komeetta näkyy tosi upeasti. Sen ylöspäin suuntautuva pyrstö näyttää leveältä, koska se vielä suuntautuu meistä poispäin. Lähiviikkoina komeetta liikkuu siten, että näemme sitä yhä enemmän sivulta päin, jolloin näemme pyrstönkin paljon paremmin, ja myös paljon kirkkaampana kuin nyt.

Sunnuntai, helmikuun 02. - Puolipilvinen, lämmin (+13ºC) aamu ei ollut paras mahdollinen havaintojen tekoon. Komeetta kuitenkin näkyi kohtalaisesti pilvien välistä kello 6:12 lähtien aina siihen asti, kunnes se hävisi aamun kirkkauteen kello 6:45.

Maanantai, helmikuun 03. - Pilvinen, lämmin (+15ºC), tyyni ilma oli miellyttävä aamukävelyä ajatellen, mutta komeetasta ei näkynyt vilaustakaan. Kuun sirppi vain näyttäytyi aika ajoin pilvien läpi tai välistä.

Tiistai, helmikuun 04. - Sää prikulleen sama kuin eilen, kuuta ei vain näkynyt. Säätiedotus onneksi lupaa hieman selkeämpiä ilmoja loppuviikoksi. Katsoin juuri satelliittikuvaa, jonka mukaan vain Floridassa ja preerioilla on selkeätä.

Keskiviikko, helmikuun 05. - Vaikka illalla oli lähes pilvistä, aamuviideltä pilvet olivat kaikonneet, ja komeetta näkyi upeasti. Sain sen kiikarilla näkyviin kello 4:40, ja kello viisi se näkyi jo hyvin paljain silmin. Arvioin sen yhtä kirkkaaksi kuin joutsenen konstellaation keskimmäisen tähden, jonka magnitudi on 2.3. Pyrstö osoitti suunnilleen ylös; pohjoisempana se osoittanee yläviistoon oikealle. Kello 6:30 komeetta näkyi vielä hyvin, mutta pyrstöä ei enää paljon erottanut jo hieman vaalenneelta taivaalta. Aurinko nousi kello 7:15.

Torstai, helmikuun 06. - Aamu oli tuulinen ja viileä, alle 10ºC, mutta taivas oli jotakuinkin selkeä. Ajoin samaan paikkaan kuin eilenkin, Rails to Trails -projektin parkkipaikalle, jossa valosaaste on lähes olematon. Istuin tuulen takia autossa ja katselin komeettaa kiikarilla avonaisesta autonikkunasta. Charles Morris taitaa olla oikeassa: komeetta tosiaan on lähellä magnitudia 2, eli yksi kirkkaimmista itäisen aamutaivaan kohteista.
Paikalle tuli myös eräs insinööri, paikallisen astronomiakerhon jäsen. Noin varttia vailla kuusi, puolisen tuntia ennen auringonnousua, katselimme itäisessä horisontissa mahtavaa näytelmää: ylimpänä oli Merkurius, sitten hyvin ohut kuun sirppi, Jupiter ja alinna sitä kirkkaampi Venus. Kaveri oli lähdössä Floridaan star partyyn lähellä Tampaa. Hänellä oli autossaan Celestron Super-Polaris C8 Schmidt-Cassegrain teleskooppi, jonka hän aikoi viedä Floridaan myytäväksi. Sovimme siinä paikalla, että teleskooppi jää Savannahiin: katselin sillä tänä iltana Orionin nebulaa ja totesin vehkeen olevan paljon arvokkaamman kuin sen pyyntihinta $500. Nyt sitä on sitten jo käytetty 5 kertaa, ja kun halepoppishow on ohi, käyttökertoja lienee useita kymmeniä.

Perjantai, helmikuun 07. - Aamu oli pilvinen, mutta päivä aurinkoinen. Illalla muutamia paikallisen astronomiakerhon jäseniä kokoontui Rails to Trails puistoon iltataivaan ihmeitä ihailemaan. Sain hyvää harjoitusta ekvatoriaalijalustalla varustetun teleskoopin suuntaamisessa; ei se ihan helppoa ole aloittelijalle! Kotiin tultuani opiskelin ja harjoittelin asiaa olohuoneessani, ja ainakin uskon nyt hallitsevani suuntaamisen teorian ja käytännön.

Lauantai, helmikuun 08. - Heräsin taas neljältä, kurkkasin ulos todeten taivaan olevan pilvessä ja jopa satavan, ja painuin takaisin pehkuun. Olipa mukava nukkua yhdeksään ja ottaa vähän univelkoja takaisin! - Illalla olin tosi "backyard astronomer": taloni itäisessä päädyssä on suhteellisen pimeä paikka, josta on aika esteetön näkymä kaakkoiselle taivaalle. Pystytin teleskooppini sinne ja ihailin useita syvän taivaan kohteita. Orionin nebula oli parhaimmalla paikalla taivaalla; sitä muutama naapurinikin kävi ihastelemassa. Toisaalta oli jännä etsiä kiikarilla uusia kohteita taivaalta. Useat kiikarilla näkemäni sumumaiset kohteet paljastuivat teleskoopilla tähtijoukoiksi, joissa oli satoja suunnilleen samankokoisia tähtiä tiivistyneenä pienelle alueelle. Ehkä keksin näille kohteille vielä joskus nimenkin. - Menin nukkumaan suurin toivein, että voisin vihdoinkin aamulla katsoa komeettaa uudella skoopillani, mutta...

Sunnuntai, helmikuun 09. - Aamu oli taas masentava: taivaanrannasta taivaanrantaan pilveä. No, sainpahan taas vetää sikeitä pitkään...

Maanantai, helmikuun 10. - Edelleen pilvistä, koleaa, sadettakin luvassa...

Tiistai, helmikuun 11. - Edelleen pilvistä, rupeaa tuo p-sana jo jurppimaan... Mutta, illalla oli hyvin kirkas ilma ja katselin ja kuvasin kuun sirppiä skoopillani. Pitäisi kai onkia niitä kuvia videolta ja heittää tälle sivulle.

Keskiviikko, helmikuun 12. - Vihdoinkin kirkas aamu, tosin viileä, vain muutama lämpöaste. Komeetan koma näkyi 68 kertaa suurentavassa teleskoopissa lähes tähtimäisenä ja kirkkaana. Pyrstö lähti siitä enimmäkseen sivuille päin ja siitä viuhkamaisesti ylös. Teleskoopin pieni näkökenttä ei anna mahdollisuutta pyrstön pituuden arviointiin, mutta kiikarilla sitä näkyi muutaman asteen verran. Pyrstön näkemiseen tarvittaisiin tosi pimeä paikka, ja sitähän 250000 asukkaan Savannah ei ole. Pitänee kai ajaa muutaman kymmenen mailin päähän katsomaan ja kuvaamaan komeettaa, sitten kun se rupeaa olemaan parhaimmillaan. Kaverini Andy teki juuri niin vuosi sitten ja sai mahtavan kuvan komeetta Hyakutakesta, jonka voit katsoa vasemman sarakkeen kuvagalleriasta.

Torstai, helmikuun 13. - Taas pilvistä. Ja vettä tuli tänään rompakasti.

Perjantai, helmikuun 14. - Sade jatkuu, ja paikallinen säätutka näyttää lisää kovia sateita lännessä, tulossa Savannahia kohti.

Lauantai, helmikuun 15. - Keskiyöllä on sumuista, +12ºC. Ei toiveitakaan komeetan näkymisestä aamulla. Taidan kääntää kaikki herätyskellot pois päältä. - No olipa makoisa aamu!

Sunnuntai, helmikuun 16. - Komeetta olisi saattanut näkyä aamulla, jos olisin herännyt ajoissa katsomaan. Nyt yhdeksältä taivas on osittain selkeä, mutta ohuita yläpilviä ja suihkukoneiden vanoja on paljon. - Panin herätyskellon taas soimaan viideltä...

Maanantai, helmikuun 17. - Hale-Bopp näkyi mahtavasti, ja oli kirkastunut huomattavasti sitten keskiviikon. Se näytti suunnilleen yhtä kirkkaalta kuin Deneb, jonka suuruusluokka on 1,3.

Tiistai, helmikuun 18. - Komeetan kirkkaus paljain silmin katsottuna oli edelleen sama kuin Denebin (1,3), ja vähän pienempi kuin Altairin (0,9). Valokuvissa tosin komeetta näkyy jo paljon kirkkaampana kuin Altair; filmi ilmeisesti kerää valoa eri tavalla kuin silmä.

Keskiviikko, helmikuun 19. - Sain vihdoin hankituksi 1000 ASAn filmiä, ja otin sarjan kuvia aamulla puoli kuuden ja varttia yli kuuden välillä. Ehdin tuossa ajassa valottaa vain puolet filmistä, joten aion ottaa loput kuvat huomenna, sään salliessa. Komeetta näyttää tästä horisontista katsoen olevan nyt matalammalla kuin Altair; pohjoisempana se lienee paljon ylempänä. Se näyttää edelleen suunnilleen yhtä kirkkaalta kuin Deneb. En ehtinyt varsinaisesti paljon katsoa Hale-Boppia kuvaushommieni lomassa.

Torstai, helmikuun 20. - Aamu oli kohtalaisen kirkas: tämän aamun kuviin tosin tuli joku pilvikin noin niinkuin vaihtelua tuomaan. Tilanne oli sama kuin eilen, mutta nyt kuvien ottaminen sujui vähän paremmin, kun sain eilen ostetuksi lankalaukaisimen Canon Rebel X-kameraani, joka muuten antoi mahdollisuuden enintään 30 sekunnin valotukseen. Nyt kokeilin valotusaikoja aina 2 minuuttiin asti. Myöhemmin tänään näemme, miten kuvat onnistuivat.

Perjantai, helmikuun 21. - Aamulla oli sumua, komeetta ei näkynyt. Päivästä tosin näyttää tulevan yhtä upea kuin eilinen oli: lämpötila kiivennee taas 25 asteen paremmalle puolelle; kello 8 on jo 17ºC.

Lauantai, helmikuun 22. - Sateinen päivä aamusta alkaen. Illalla kylmä rintama pyyhki pilvet lännestä alkaen Atlantille, ja lämpötila laski alle 20 asteen. Täysikuu.

Sunnuntai, helmikuun 23. - Kirkas aamu, mutta myös kuu oli kirkas, mistä syystä komeetan valokuvaaminen ei kannata ainakaan viikkoon. Sen katseleminen sensijaan oli nautinnollista; paljaalla silmällä Hale-Bopp oli kuin Altair (pohjoisvaltioissa, Kanadassa ja Skandinaviassa se lienee edelleen korkeammalla). Arvioin komeetan kirkkaudeksi 0,9. Kaukoputkella komeetan pyrstön kaksijakoisuus näkyi hyvin: eteläinen haara näyttää lähtevän ytimen etupuolelta ja kurvaavan sen ohi komeetan taakse, auringosta poispäin. Pohjoinen haara on himmeämpi, mutta kuitenkin hyvin erottuva komeetan lähellä.

Maanantai, helmikuun 24. - Aamulla kello 5:30 taivas oli noin 99-prosenttisesti pilvinen, mutta käydessäni ulkona toteamassa tämän, komeetta ja Altair näkyivät. Totesin niiden näyttävän yhtä kirkkailta ja menin sisään hakemaan kiikarin ja pusakan. Kun tulin minuutin päästä takaisin ulos, pilvet olivat peittäneet molemmat taivaankappaleet, eikä niitä enää sen koommin näkynyt.

Tiistai, helmikuun 25. - Harvinaisen laaja sadealue ulottuu Texasista aina tänne asti. Eipä taida Hale-Bopp näkyä Savannahissa muutamaan päivään...

Keskiviikko, helmikuun 26. - Ilma on harvinaisen sotkuinen, sadekuurot, tihkusade ja sumu vuorottelevat. Lisäsin tänään muutamia suomalaisia Hale-Bopp linkkejä vasempaan sarakkeeseen.

Torstai, helmikuun 27. - Illalla oli paksu sumu muodostumassa seudun ylle, mutta aamulla siitä ei ollut tietoakaan. Heräsin vähän liian myöhään komeetan katselua ajatellen, sillä aamu oli jo alkanut hieman sarastaa, kun totesin ilman olevan kirkas noin viittä yli kuusi. Katselin kuitenkin Hale-Boppia varttitunnin ajan, ja olin näkevinäni koman alapuolella tummempia ja vaaleampia vyöhykkeitä. En ollut kuullut näistä aikaisemmin, mutta myöhemmin alle kopioitu kuva todisti havaintoni oikeaksi. - Kirkas kuun valo haittaa komeetan havainnointia vielä muutaman aamun, mutta noin maaliskuun viidentenä siitä ei enää liene haittaa.

Perjantai, helmikuun 28. - Aamulla kello 5 komeetta näkyi luoteessa hyvin, ja niinpä kannoin jalustoineen 20 kg painavan peilikaukoputkeni ulos ja vietin seuraavan puolituntisen havaintoja tehden. Komeetan pyrstössä, ytimen tuntumassa, näkyi samantapaisia vyöhykkeitä kuin eilenkin. Viereisessä Terry Platt'in ottamassa kuvassa nämä vyöhykkeet tai aallot näkyvät hyvin. - Kello 6:32 iso sumupilvi peitti komeetan, ja painuin vielä tunniksi takaisin pehkuihin.

Komeetan kehitys helmikuun 1-28 päivinä

Alla on komeetta Hale-Boppia koskeva efemeridi-taulukko, jonka arvot ovat enimmäkseen Don Yeomans'in sivulta Orbit and Ephemeris Information. Alla oleva taulukko on huomattavasti yksinkertaistettu; jos haluat nähdä enemmän ja tarkempia arvoja, käy katsomassa alkuperäistä taulukkoa. Komeetan etäisyydet auringosta ja maasta on annettu astronomisissa yksiköissä (Astronomical Unit, AU=maan keskietäisyys auringosta). Tmag1 on suuruusluokan ennuste alkuperäisessä taulukossa (19.01.97), ja Tmag2 arvot (pienin arvio/keskiarvo/suurin arvio) on koottu päivittäisistä havainnoista Charles Morris'in sivulta.
Komeetan pitäisi saavuttaa suurin kirkkautensa maaliskuun 27. päivänä, ja se tulee luultavasti olemaan negatiivinen magnitudi. Helmikuun lopun havaittu suuruusluokka 0,88 (helmikuun 28. päivän havaintojen keskiarvo) oli hieman ennustettua suuruusluokkaa 1,1 kirkkaampi.
Taulukko 1. Komeetta Hale-Bopp'in efemeridiarvoja helmikuussa 1997.

 Pvm.     R.A.           Etäisyys Aurin-                      hav
 (UT)    J2000    Dekl.  Maasta   gosta  TMag1     Tmag2      lkm
Feb 01   19 40   +15 28   2.004   1.368   2.5   2.1/2.30/2.9   11
Feb 02   19 42   +15 57   1.985   1.356   2.5   2.0/2.27/2.8   14
Feb 03   19 45   +16 27   1.965   1.344   2.4   1.8/2.10/2.4   10
Feb 04   19 48   +16 57   1.945   1.332   2.4   1.8/2.08/2.5    9
Feb 05   19 50   +17 29   1.925   1.320   2.3   1.7/1.90/2.1    9
Feb 06   19 53   +18 00   1.906   1.309   2.3   1.7/1.94/2.5   14
Feb 07   19 56   +18 33   1.886   1.297   2.2   1.4/1.79/2.4   13
Feb 08   19 58   +19 06   1.866   1.286   2.2   1.6/1.81/2.1   12
Feb 09   20 01   +19 40   1.846   1.274   2.1   1.3/1.68/2.4   24
Feb 10   20 04   +20 14   1.827   1.263   2.1   1.4/1.69/2.2   20
Feb 11   20 07   +20 50   1.807   1.251   2.0   1.3/1.70/2.2   20
Feb 12   20 10   +21 26   1.788   1.240   2.0   1.3/1.58/2.2   14
Feb 13   20 14   +22 02   1.769   1.229   1.9   1.3/1.52/1.9   17
Feb 14   20 17   +22 40   1.749   1.218   1.9   1.2/1.48/1.8   10
Feb 15   20 20   +23 18   1.730   1.207   1.8   1.1/1.34/1.8   18
Feb 16   20 24   +23 57   1.711   1.196   1.8   1.0/1.31/1.8   23
Feb 17   20 28   +24 36   1.693   1.186   1.7   1.1/1.36/2.0   12
Feb 18   20 31   +25 17   1.674   1.175   1.6   1.1/1.25/1.8   11
Feb 19   20 35   +25 58   1.656   1.164   1.6   1.0/1.18/1.4   22
Feb 20   20 39   +26 39   1.638   1.154   1.5   0.8/1.07/1.4   21
Feb 21   20 43   +27 21   1.620   1.144   1.5   0.9/1.12/1.5   13
Feb 22   20 47   +28 04   1.602   1.134   1.4   0.8/1.10/1.3    9
Feb 23   20 52   +28 48   1.585   1.124   1.4   0.7/1.01/1.2   22
Feb 24   20 56   +29 32   1.568   1.114   1.3   0.7/0.93/1.1   14
Feb 25   21 01   +30 16   1.552   1.104   1.3   0.6/0.94/1.3   21
Feb 26   21 06   +31 01   1.535   1.095   1.2   0.6/0.92/1.2   15
Feb 27   21 11   +31 46   1.519   1.086   1.2   0.7/0.82/1.0   10
Feb 28   21 16   +32 31   1.504   1.076   1.1   0.5/0.88/1.5   14
-- Katso jatkoa maaliskuun sivulta (linkki sivun alussa) --

Kirkkaita ilmoja!

Kommentteja? Lähetäppä viesti Topille.