Olen vuosien varrella yrittänyt silloin tällöin saada Suomea kuulumaan parinkin matkaradion (JVC ja Pioneer) lyhytaaltovalikoilta, mutta useimmiten se on tainnut jäädä yritykseksi, kun asemaa ei yksinketaisesti löytynyt. Osasyynä lienee se, että asuessani Kanadan länsirannikolla lähetysten suuntaus ei oikein suosinut asuinpaikkaani. Vasta täällä Savannahissa ostettuani digitaalisen lyhytaaltoradion parisen vuotta sitten on kuuntelu ollut tuloksellisempaa.
Omistan nyt kaksi Radio Shack'in (Tandy Corp.) pienehköä lyhytaaltoradiota. Työpaikallani minulla on malli DX-370, jossa on viisi digitaalista pikavalintaa kullekin aaltoalueelle (SW1, SW2, AM, FM), mutta suoravalinta puuttuu. Nuo viisi muistia SW2- alueella ovat aikaisemminkin riittäneet YLE:n tänne suunnattujen lähetysten taajuuksille, ja varsinkin nyt, kun YLE lähettää Pohjois-Amerikkaan vain kahdella taajuudella. Toinen, kotona käyttämäni radio on DX-375, jossa on digitaalinen suoravalinta ja 10 muistipaikkaa kullekin aaltoalueelle (SW, AM, FM).
Kummallakin radiolla voi muutamassa sekunnissa kokeilla, onko kuuluvuus senhetkisissä lähetyksissä sellainen, että kuuntelua kannattaa yrittää. Lyhytaaltokuuntelun ehdoton edellytys onkin radion digitaalinen asemanvalinta. YLEn lähetyksiä kuunnellessa joutuu usein vaihtamaan taajuutta, jotta voi valita kahdesta vaihtoehdosta sen taajuuden, jonka kuuluvuus sillä hetkellä on parempi. Edellämainittujen radioiden ohjehinnat olivat $99.99, niinkuin maan tapaan kuuluu, mutta onnistuin saamaan kummankin tarjouksesta hintaan $69.99, vaikka ostoajankohdat olivat noin vuoden välein.
Arkiaamuisin yritän ennen töihinlähtöä kuunnella YLEn lähetyksiä kello seitsemän ja kahdeksan välillä DX-375:llä. Kello kahdeksan jälkeen työpaikalla saan toisinaan DX-370:llä Suomen kuulumaan, tosin vain jos kuuluvuus on tosi hyvä, koska tehdas ja osastollani olevat tietokoneet aiheuttavat melkoisesti häiriöitä, eikä lisäantennia ole mahdollista käyttää.
Joskus otan jommankumman radion mukaan, ja yritän kuunnella päivän peiliä ruokatunnilla jossain häiriöttömässä paikassa. Kuuluvuus tänne Atlantin paremmalle (tai toisten mielestä huonommalle) puolelle vaihtelee valtavasti. Viime talvena pressanvaalien aikaan ei kuulunut viikkoihin mitään, mikä oli vallan turhauttavaa. Sittemmin on ollut välillä oikein hyviäkin jaksoja, esimerkiksi viime syksynä ja kuluneena talvena on kuuluvuus ollut melko hyvä; useimpina aamuina on voinut kuunnella uutiset sanasta sanaan.
Lisäantenni parantaa kuuluvuutta silloin, kun se on heikko, mutta hyvän kuuluvuuden vallitessa radion oma piiska riittää vallan hyvin, ja radiota voi kantaa mukanaan aamutoimien eri suorituskohteisiin. Myös taloni ilmastointiputkisto toimii hyvänä antennina; jos ripustan radion antennistaan katossa olevaan ritilään, heikko kuuluvuus paranee oleellisesti, etenkin sellaisella taajuudella, jolle putkisto on viritetty!
Viikonloppuina on tietenkin oiva tilaisuus kuunnella koko lähetykset alusta loppuun, jos ne vain kuuluvat. Radio on olohuoneeni ikkunalla, jonka pokaan porasin reiän ulkoantennille; sen virkaa toimittaa lähes kymmenmetrinen johto, jonka toinen pää sojottaa katolla pohjoista taivasta kohti vähän pohjantähdestä itään, eli kutakuinkin Suomea kohti.
Vaikka lähetyksissä samat uutiset toistuvat ties miten monta kertaa aamun mittaan, tulee radiota silti pidettyä päällä siinä päivän lehteä tai vanhoja Hesareita sohvalla maaten lueskellessa. Silloin tällöin joutuu kokeilemaan toista taajuutta, kun kuuntelemani taajuuden kuuluvuus saattaa kesken kaiken heiketä.
Voidakseni joskus raportoida YLElle heidän ohjelmiensa kuuluvuudesta täälläpäin maailmaa, tein itselleni arvosteluasteikon kuuluvuudesta:
0 = Asemaa ei erota ollenkaan. Yleensä vain kohinaa tai toisia asemia tai molempia.Talven mittaan on kuuluvuus edellämainittua lisäantennia käyttäen ollut useimmiten kakkosesta neloseen. Radioiden omalla piiska-antennilla se on selvästi heikompi; ainakin äänenvoimakkuutta pitää lisätä, kun irrottaa lisäantennin. Täydet viisi pistettä irtoavat perin harvoin, mutta valitettavasti ykköstä ja nollaa joutuu antamaan aika usein. Tähän on usein syynä se, että YLEn taajuuksilla lähettääkin joku muu! Viime aikoina olen monta kertaa todennut BBC:n käyttävän taajuutta 15400 kHz silloin kun sillä on aikataulun mukaan YLEn lähetys. Mahtaakohan Suomen meno EU:n jäseneksi tuoda mitään selvyyttä tähän asiaan.
Maaliskuun viimeisestä sunnuntaista alkaen YLE on yksinkertaistanut Pohjois-Amerikkaan suunnattujen lähetystensä aikoja ja taajuuksia. Aikaisempien viiden taajuuden tilalla on nyt vain kaksi taajuutta: 15400 kHz/19m ja 11900 kHz/25m, jotka molemmat lähettävät saman ohjelman kello 7 - 12 joka aamu.
Jos sinulla on vanha radio, jossa joutuu etsimään aseman korvakuulolta virittelemällä, noita metrilukemia apuna käyttäen, sen asteikolle on hyvä merkitä vaikka teipinpalaseen nuo kaksi taajuutta, jotta ne löytyvät helposti toistekin. On melkein parasta virittää radio sille taajuudelle joka kuuluu parhaiten, ja jättää se siihen. Itse olen tehnyt juuri tuon isolla matkaradiollani, jonka joskus avaan täydentämään pienikokoisen digitaaliradioni sointia.
Jos sinulla on satelliittilautanen, voit ehkä kuunnella pari puolituntista päivässä Galaxy-5 satelliitin välittämää YLEn ohjelmaa, tai televisiokaapelin kautta C-Spanilta kuuluvaa lähetystä. Näistä saat tarkempia tietoja pyytämällä YLEn esitteen numerosta 1-800-221-9539 tai suoraan Suomesta, puhelin 011-358-0-14801/Radio Finland. Tai jos olet jo tietokoneinesi kiinni Internetissä, YLEn email-osoite on: rfinland@yle.mailnet.fi - sinne voit myös lähettää kommenttejasi kuuluvuudesta ja toivomuksia ohjelmista. Varmasti YLEn ulkomaanosaston porukka ilahtuu saadessaan palautetta kuuntelijoilta maailman eri kolkilta.
Teksti on julkaistu Amerikan Uutisten numerossa 22/1995.